Euroopan seuraava monivuotinen rahoituskehys on par aikaa neuvotteluissa. Komissio teki heinäkuussa oman esityksensä seitsenvuotiseksi kehykseksi. Maailman muuttuessa kiihtyvään tahtiin sisältää ehdotus ymmärrettävästi radikaaleja muutosesityksiä. Kilpailukyvyn, puolustuksen ja strategisen omavaraisuuden vahvistaminen vaatii uusia resursseja, ketteryyttä ja yksinkertaistamista. Samalla kuitenkin tarvitaan myös yhteisen unionimme perusasioiden turvaamista ja vahvistamista.

Eurooppalaisista rahastoista keskustellaan usein prosenttien, lukujen, asetusten ja neuvottelujen kautta. Puhutaan Suomen saannosta, montako euroa saadaan yhdellä EU-jäsenmaksueurolla. Tämä on varsin kapea tapa katsoa asia, sillä kehittyvä yhteismarkkina, yhteinen työmarkkina ja vapaa liikkuvuus niin ihmisillä kuin pääomillakin hyödyttävät meitä kaikkia huomattavasti enemmän kuin pelkkä suora takaisin tuleva hankeraha. Mutta on niistä hankerahoistakin hyötyä.

Meillä Hämeessä on rakennettu parin vuoden aikana Riihimäen johdolla, ja EU:n aluekehitysrahoja siemenrahana käyttäen, ainutlaatuista sotilaat ja siviilit yhdistävää DEFINE-innovaatioverkostoa. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja yritysten liiketoimintaa sekä tietysti vahvistaa myös Suomen maanpuolustuskykyä ja kansalaisten kokonaisturvallisuutta. Samalla on syntynyt kokeilumahdollisuuksia ja uusia liiketoimintamalleja, kaksoiskäyttöideoita, sekä kokonaan uusia yrityksiä. Maakunnan liiton jakaman EU-rahoituksen lisäksi on saatu mukaan kuntien ja kaupunkien rahoitusta, sekä muiksi kumppaneiksi mm VTT, Hämeen ammattikorkeakoulu ja alueen jo toiminnassa olevia puolustusalan yrityksiä.

DEFINE syntyi alueellisesta ideasta, ihmisten osaamista ja paikallisia vahvuuksia yhteen kooten. Se hyödynsi isoja yhteisiä eurooppalaisia teemoja, mutta vahvasti paikallisesti soveltaen, ja alhaalta ylöspäin rakentaen. Tätä tarkoittaa läheisyysperiaate, asiat päätetään mahdollisemman lähellä ihmistä. Tähän liittyy komission esityksen herättämä iso huolenaihe, jonka mukaan kaupunkien ja alueiden roolia ollaan heikentämässä, jopa alistamassa jäsenvaltioiden valinnoille. DEFINEn kaltaiset kokemukset ympäri Eurooppaa osoittavat, että alueellinen päätöksenteko on olennaista vaikuttavan ​​EU-varojen kohdentamisen ja kehittämisen kannalta. Kun alueilla on valtuudet muokata investointeja todellisten paikallisten tarpeiden mukaisesti, tulokset tutkitusti paranevat huomattavasti ja palvelevat paremmin muutostavoitteita.

Paikallis- ja alueviranomaisten – kansalaisia ​​ja arkea lähimpänä olevina toimijoina – on oltava keskiössä suunniteltaessa ja toteutettaessa isojen linjausten käytännön toimeenpanoa. Tuoreimman Eurobarometrin mukaan ihmiset myös luottavat eniten kuntiin ja kaupunkeihin. Eli kyse on myös lähidemokratiasta.

Koheesiopolitiikka on EU:n tehokkain väline kilpailukyvyn, osaamisen, oikeudenmukaisen siirtymän, kestävän kehityksen ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä. Koheesio eli aluepolitiikka perustuu yhteiseen ja monitasoiseen hallintoon, kumppanuusperiaatteeseen ja vahvasti paikkalähtöiseen lähestymistapaan. Nämä periaatteet eivät ole vain byrokratiaa – ne varmistavat, että EU:n investoinnit ratkaisevat oikeita ongelmia, vähentävät eriarvoisuutta ja luovat oikeudenmukaisia ​​mahdollisuuksia joka paikassa.

Yhtä tärkeää on ymmärtää, että koheesio ja kilpailukyky vahvistavat toisiaan. Eurooppa ei voi olla globaalisti kilpailukykyinen, ellei jokainen sen alue ole kestävä, verkottunut ja kykenevä edistämään kasvua. Koheesiopolitiikka ei ole hätätilanteen väline; se on Euroopan pitkän aikavälin investointi tasapainoiseen kehitykseen, innovointiin ja demokraattiseen vakauteen. Pistetään siis Euroopan kaikki moottorit liikkeelle, vahvuuksista lähtien.