Aurora Nisso kirjoitti HS 9.6. tuikitärkeästä asiasta, kotoutumisesta. Väestöennusteet näyttävät lohduttomilta: Suomi vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Taustalla on alhaisen syntyvyyden lisäksi työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton vähyys.
 

Olen itse saanut olla kolme kertaa maahanmuuttaja, kahdesti Ranskaan ja kerran Saksaan. Samoin täällä kotimaassa olen muuttanut perheen kanssa työn perässä useampaan otteeseen, ja koti on saatu rakennettua joka kerta. Asenteella on tietysti väliä, mutta myös sillä miten meidät on otettu vastaan. Kotoutuminen näet vaatii paitsi palveluita, kielen ja kulttuurin oppimista, tukea lasten kouluun ja päiväkotiin vieraalla kielellä ja räätälöityjä sosiaalipalveluita, myös uusien naapureiden ja kanssa-asujien halua auttaa ja tutustua, tutustuttaa ympäristöön, tapoihin ja toimintoihin. Mikäli haluamme että suomalainen elämisen malli säilyy ja vahvistuu, on meidän oltava valmiina auttamaan ja opastamaan tulijoita.
 

Mikäli maahantulijoita, opiskelijoita, yritysten ulkomaalaisvahvistuksia, pakolaisia tai mistä hyvänsä syystä uusia ihmisiä ei saada sitoutettua Suomeen, ollaan supistuvassa ja lopulta kurjistuvassa tulevaisuudessa. Siksi ihmisille täytyy tarjota paikkoja kotoutua, ottaa mukaan harrastuksiin, monipuolisesti harjoittelu - ja työpaikkoja, myös englannin kielellä. Samoin kansallisella tasolla maahantuloprosessia, kuten oleskelulupa - ja viisumikäytäntöjä, täytyy edelleen sujuvoittaa. Samoin kotoutumispalveluissa on otettava parhaat keinot käyttöön. Meillä on jo kokemusta vaikuttavammasta toimintamallista, vuosina 2016–2019 Sitran tuella toteutetun vaikuttavuusperusteisen Koto-SIB -mallin tulokset olivat merkittävästi paremmat kuin tavanomaisen toiminnan. Kokeilussa maksetaan työllistymisestä verotulojen perusteella, ja malli ohjaa pitkäjänteiseen työllistymisen ja kotoutumisen edistämiseen. TEMin omilta sivuilta löytyvän raportin mukaan ” Koeryhmässä oli 2 636 henkilöä, joten karkeasti arvioitu kokeilun lyhyen aikavälin nettohyöty oli kokonaisuudessaan 6,8 miljoonaa euroa.” Koko raportti löytyy Koto-SIB -kokeilun vaikutukset ja käytännön toteutus Otetaan siis uudet tavat toimia käyttöön ja toivotetaan uudet ihmiset tervetulleeksi yhteisöömme. Samalla on päivitettävä asennettamme, ja edistettävä aktiivisten uusien suomalaisten mahdollisuutta kotoutua, työllistyä ja rakentaa yhdessä yhteiskuntaamme.
 

Suomalaisessa yhteiskunnassa on monia vetovoimatekijöitä, kuten kansainvälisesti arvostettu koulutusjärjestelmä, vakaa ja turvallinen yhdenvertaisuuteen perustuva yhteiskunta sekä toimiva terveydenhuolto - ja varhaiskasvatusjärjestelmä. Meidän pitää paremmin pystyä hyödyntämään näitä vahvuuksia ja luoda lisää laillisia väyliä tulla Suomeen töihin ja opiskelemaan – myös Euroopan ulkopuolelta. Silloin meillä on jatkossakin innokkaita yhteiskuntamme rakentajia, ja silloin myös meillä alkuperäisasukkailla on edessämme kestävämpi tulevaisuus.

Sari Rautio

kaupunginvaltuutettu (kok) Hämeenlinna

Alueiden komitean EPP ryhmän puheenjohtaja

Sitran vaikuttavuusinvestoimisen tiimin johtava asiantuntija 2015-2019
 

Aurora Nisso kirjoitti HS 9.6. tuikitärkeästä asiasta, kotoutumisesta. Väestöennusteet näyttävät lohduttomilta: Suomi vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Taustalla on alhaisen syntyvyyden lisäksi työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton vähyys.
 

Olen itse saanut olla kolme kertaa maahanmuuttaja, kahdesti Ranskaan ja kerran Saksaan. Samoin täällä kotimaassa olen muuttanut perheen kanssa työn perässä useampaan otteeseen, ja koti on saatu rakennettua joka kerta. Asenteella on tietysti väliä, mutta myös sillä miten meidät on otettu vastaan. Kotoutuminen näet vaatii paitsi palveluita, kielen ja kulttuurin oppimista, tukea lasten kouluun ja päiväkotiin vieraalla kielellä ja räätälöityjä sosiaalipalveluita, myös uusien naapureiden ja kanssa-asujien halua auttaa ja tutustua, tutustuttaa ympäristöön, tapoihin ja toimintoihin. Mikäli haluamme että suomalainen elämisen malli säilyy ja vahvistuu, on meidän oltava valmiina auttamaan ja opastamaan tulijoita.
 

Mikäli maahantulijoita, opiskelijoita, yritysten ulkomaalaisvahvistuksia, pakolaisia tai mistä hyvänsä syystä uusia ihmisiä ei saada sitoutettua Suomeen, ollaan supistuvassa ja lopulta kurjistuvassa tulevaisuudessa. Siksi ihmisille täytyy tarjota paikkoja kotoutua, ottaa mukaan harrastuksiin, monipuolisesti harjoittelu - ja työpaikkoja, myös englannin kielellä. Samoin kansallisella tasolla maahantuloprosessia, kuten oleskelulupa - ja viisumikäytäntöjä, täytyy edelleen sujuvoittaa. Samoin kotoutumispalveluissa on otettava parhaat keinot käyttöön. Meillä on jo kokemusta vaikuttavammasta toimintamallista, vuosina 2016–2019 Sitran tuella toteutetun vaikuttavuusperusteisen Koto-SIB -mallin tulokset olivat merkittävästi paremmat kuin tavanomaisen toiminnan. Kokeilussa maksetaan työllistymisestä verotulojen perusteella, ja malli ohjaa pitkäjänteiseen työllistymisen ja kotoutumisen edistämiseen. TEMin omilta sivuilta löytyvän raportin mukaan ” Koeryhmässä oli 2 636 henkilöä, joten karkeasti arvioitu kokeilun lyhyen aikavälin nettohyöty oli kokonaisuudessaan 6,8 miljoonaa euroa.” Koko raportti löytyy Koto-SIB -kokeilun vaikutukset ja käytännön toteutus Otetaan siis uudet tavat toimia käyttöön ja toivotetaan uudet ihmiset tervetulleeksi yhteisöömme. Samalla on päivitettävä asennettamme, ja edistettävä aktiivisten uusien suomalaisten mahdollisuutta kotoutua, työllistyä ja rakentaa yhdessä yhteiskuntaamme.
 

Suomalaisessa yhteiskunnassa on monia vetovoimatekijöitä, kuten kansainvälisesti arvostettu koulutusjärjestelmä, vakaa ja turvallinen yhdenvertaisuuteen perustuva yhteiskunta sekä toimiva terveydenhuolto - ja varhaiskasvatusjärjestelmä. Meidän pitää paremmin pystyä hyödyntämään näitä vahvuuksia ja luoda lisää laillisia väyliä tulla Suomeen töihin ja opiskelemaan – myös Euroopan ulkopuolelta. Silloin meillä on jatkossakin innokkaita yhteiskuntamme rakentajia, ja silloin myös meillä alkuperäisasukkailla on edessämme kestävämpi tulevaisuus.

Sari Rautio

kaupunginvaltuutettu (kok) Hämeenlinna

Alueiden komitean EPP ryhmän puheenjohtaja

Sitran vaikuttavuusinvestoimisen tiimin johtava asiantuntija 2015-2019
 

Aurora Nisso kirjoitti HS 9.6. tuikitärkeästä asiasta, kotoutumisesta. Väestöennusteet näyttävät lohduttomilta: Suomi vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Taustalla on alhaisen syntyvyyden lisäksi työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton vähyys.
 

Olen itse saanut olla kolme kertaa maahanmuuttaja, kahdesti Ranskaan ja kerran Saksaan. Samoin täällä kotimaassa olen muuttanut perheen kanssa työn perässä useampaan otteeseen, ja koti on saatu rakennettua joka kerta. Asenteella on tietysti väliä, mutta myös sillä miten meidät on otettu vastaan. Kotoutuminen näet vaatii paitsi palveluita, kielen ja kulttuurin oppimista, tukea lasten kouluun ja päiväkotiin vieraalla kielellä ja räätälöityjä sosiaalipalveluita, myös uusien naapureiden ja kanssa-asujien halua auttaa ja tutustua, tutustuttaa ympäristöön, tapoihin ja toimintoihin. Mikäli haluamme että suomalainen elämisen malli säilyy ja vahvistuu, on meidän oltava valmiina auttamaan ja opastamaan tulijoita.
 

Mikäli maahantulijoita, opiskelijoita, yritysten ulkomaalaisvahvistuksia, pakolaisia tai mistä hyvänsä syystä uusia ihmisiä ei saada sitoutettua Suomeen, ollaan supistuvassa ja lopulta kurjistuvassa tulevaisuudessa. Siksi ihmisille täytyy tarjota paikkoja kotoutua, ottaa mukaan harrastuksiin, monipuolisesti harjoittelu - ja työpaikkoja, myös englannin kielellä. Samoin kansallisella tasolla maahantuloprosessia, kuten oleskelulupa - ja viisumikäytäntöjä, täytyy edelleen sujuvoittaa. Samoin kotoutumispalveluissa on otettava parhaat keinot käyttöön. Meillä on jo kokemusta vaikuttavammasta toimintamallista, vuosina 2016–2019 Sitran tuella toteutetun vaikuttavuusperusteisen Koto-SIB -mallin tulokset olivat merkittävästi paremmat kuin tavanomaisen toiminnan. Kokeilussa maksetaan työllistymisestä verotulojen perusteella, ja malli ohjaa pitkäjänteiseen työllistymisen ja kotoutumisen edistämiseen. TEMin omilta sivuilta löytyvän raportin mukaan ” Koeryhmässä oli 2 636 henkilöä, joten karkeasti arvioitu kokeilun lyhyen aikavälin nettohyöty oli kokonaisuudessaan 6,8 miljoonaa euroa.” Koko raportti löytyy Koto-SIB -kokeilun vaikutukset ja käytännön toteutus Otetaan siis uudet tavat toimia käyttöön ja toivotetaan uudet ihmiset tervetulleeksi yhteisöömme. Samalla on päivitettävä asennettamme, ja edistettävä aktiivisten uusien suomalaisten mahdollisuutta kotoutua, työllistyä ja rakentaa yhdessä yhteiskuntaamme.
 

Suomalaisessa yhteiskunnassa on monia vetovoimatekijöitä, kuten kansainvälisesti arvostettu koulutusjärjestelmä, vakaa ja turvallinen yhdenvertaisuuteen perustuva yhteiskunta sekä toimiva terveydenhuolto - ja varhaiskasvatusjärjestelmä. Meidän pitää paremmin pystyä hyödyntämään näitä vahvuuksia ja luoda lisää laillisia väyliä tulla Suomeen töihin ja opiskelemaan – myös Euroopan ulkopuolelta. Silloin meillä on jatkossakin innokkaita yhteiskuntamme rakentajia, ja silloin myös meillä alkuperäisasukkailla on edessämme kestävämpi tulevaisuus.

Sari Rautio

kaupunginvaltuutettu (kok) Hämeenlinna

Alueiden komitean EPP ryhmän puheenjohtaja

Sitran vaikuttavuusinvestoimisen tiimin johtava asiantuntija 2015-2019
 

Aurora Nisso kirjoitti HS 9.6. tuikitärkeästä asiasta, kotoutumisesta. Väestöennusteet näyttävät lohduttomilta: Suomi vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Taustalla on alhaisen syntyvyyden lisäksi työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton vähyys.
 

Olen itse saanut olla kolme kertaa maahanmuuttaja, kahdesti Ranskaan ja kerran Saksaan. Samoin täällä kotimaassa olen muuttanut perheen kanssa työn perässä useampaan otteeseen, ja koti on saatu rakennettua joka kerta. Asenteella on tietysti väliä, mutta myös sillä miten meidät on otettu vastaan. Kotoutuminen näet vaatii paitsi palveluita, kielen ja kulttuurin oppimista, tukea lasten kouluun ja päiväkotiin vieraalla kielellä ja räätälöityjä sosiaalipalveluita, myös uusien naapureiden ja kanssa-asujien halua auttaa ja tutustua, tutustuttaa ympäristöön, tapoihin ja toimintoihin. Mikäli haluamme että suomalainen elämisen malli säilyy ja vahvistuu, on meidän oltava valmiina auttamaan ja opastamaan tulijoita.
 

Mikäli maahantulijoita, opiskelijoita, yritysten ulkomaalaisvahvistuksia, pakolaisia tai mistä hyvänsä syystä uusia ihmisiä ei saada sitoutettua Suomeen, ollaan supistuvassa ja lopulta kurjistuvassa tulevaisuudessa. Siksi ihmisille täytyy tarjota paikkoja kotoutua, ottaa mukaan harrastuksiin, monipuolisesti harjoittelu - ja työpaikkoja, myös englannin kielellä. Samoin kansallisella tasolla maahantuloprosessia, kuten oleskelulupa - ja viisumikäytäntöjä, täytyy edelleen sujuvoittaa. Samoin kotoutumispalveluissa on otettava parhaat keinot käyttöön. Meillä on jo kokemusta vaikuttavammasta toimintamallista, vuosina 2016–2019 Sitran tuella toteutetun vaikuttavuusperusteisen Koto-SIB -mallin tulokset olivat merkittävästi paremmat kuin tavanomaisen toiminnan. Kokeilussa maksetaan työllistymisestä verotulojen perusteella, ja malli ohjaa pitkäjänteiseen työllistymisen ja kotoutumisen edistämiseen. TEMin omilta sivuilta löytyvän raportin mukaan ” Koeryhmässä oli 2 636 henkilöä, joten karkeasti arvioitu kokeilun lyhyen aikavälin nettohyöty oli kokonaisuudessaan 6,8 miljoonaa euroa.” Koko raportti löytyy Koto-SIB -kokeilun vaikutukset ja käytännön toteutus Otetaan siis uudet tavat toimia käyttöön ja toivotetaan uudet ihmiset tervetulleeksi yhteisöömme. Samalla on päivitettävä asennettamme, ja edistettävä aktiivisten uusien suomalaisten mahdollisuutta kotoutua, työllistyä ja rakentaa yhdessä yhteiskuntaamme.
 

Suomalaisessa yhteiskunnassa on monia vetovoimatekijöitä, kuten kansainvälisesti arvostettu koulutusjärjestelmä, vakaa ja turvallinen yhdenvertaisuuteen perustuva yhteiskunta sekä toimiva terveydenhuolto - ja varhaiskasvatusjärjestelmä. Meidän pitää paremmin pystyä hyödyntämään näitä vahvuuksia ja luoda lisää laillisia väyliä tulla Suomeen töihin ja opiskelemaan – myös Euroopan ulkopuolelta. Silloin meillä on jatkossakin innokkaita yhteiskuntamme rakentajia, ja silloin myös meillä alkuperäisasukkailla on edessämme kestävämpi tulevaisuus.

Sari Rautio

kaupunginvaltuutettu (kok) Hämeenlinna

Alueiden komitean EPP ryhmän puheenjohtaja

Sitran vaikuttavuusinvestoimisen tiimin johtava asiantuntija 2015-2019