Jari Koskinen pohti Keski-Hämeessä 16.10 Evon tulevaisuutta otsikon Evon tiedepuisto alla. Esitys tiedekansallispuistosta sisältää tietysti luonnon suojelemisen, mutta myös paljon muuta. Suomessa kansallispuistoja koskeva keskeinen laki on luonnonsuojelulaki, joka säätelee niiden perustamista ja käyttöä. Laki määrittelee, että kansallispuistot ovat valtion omistamia, valtion omistamilla mailla ja vesillä ja niiden tarkoituksena on säilyttää Suomen luonnon arvokkaimmat kohteet, eliölajisto ja maisemalliset erityispiirteet mahdollisimman luonnontilaisina. 

Jokainen kansallispuisto perustetaan erityislailla. Uuden puiston pinta-alan on oltava perustamisvaiheessa vähintään 1 000 hehtaaria. Alueella on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta. Eteläisessä Suomessa on lukumääräisesti eniten kansallispuistoja, mutta ne ovat kooltaan pieniä. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on välttämätöntä, sillä luonto köyhtyy kiihtyvällä vauhdilla myös Suomessa. Tuoreimman uhanalaisuusselvityksen eli Punaisen listan mukaan Suomessa jo joka 9. laji on uhanalainen. Suomen luontotyypeistä joka toinen on uhanalainen. Evon metsämanner on eteläisen Suomen suurin yhtenäinen alue, jonne olisi mahdollista saada paremmat olosuhteet monille kasvi- ja eläinlajeille, sekä ennallistaa metsiä yhteisen tavoitteen mukaisesti. Suomenkin on ensi vuoden elokuuhun mennessä esitettävä ennallistamissuunnitelmansa, ja nuo Evon 60 vuotiaat valtionmetsät sopivat hyvin tuon tavoitteen edistämiseksi. Metsän hakkuiden vähentäminen on Ilmastopaneelin mukaan keskeisin keino, jos Suomen hiilinielut halutaan tavoitteiden mukaisiksi.

Aluetta käyttävät retkeilijät, metsästäjät, partiolaiset, matkailijat, tutkijat, metsänhoitajat, pyöräilijät muutamia mainitaksemme. Evosta on jatkossakin moneksi, ja vuonna 2021 tehty suunnitelma mahdollistaa kaikkien noiden toimintojen jatkumisen ja kehittämisen luontoa kunnioittaen, ja suojellen. On turhaa pelottelua, että muu toiminta alueella loppuisi.  Kaikki yksityismaat jäävät suunnitelman mukaan sen ulkopuolelle eikä puistoon olisi tulossa suoja- tai puskurivyöhykkeitä. Evolle on siis mahdollista perustaa ainutlaatuinen tiedekansallispuisto, jossa suojellaan ikiaikaisia metsäalueita, mahdollistetaan uhanalaisen metsälajiston ja metsätyyppien säilyminen, sekä tehdään näkyväksi alueen pitkä ja tunnettu metsänhoito-historia kansallispuisto-brändin, tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Evon tiedekansallispuisto lisäisi alueen tunnettuutta ja näkyvyyttä. Tiedekansallispuisto kokonaan uutena mallina edistää kestävän matkailuliiketoiminnan kasvua ja mahdollistaa harvaan asutulle alueelle uusia elinkeinoja ja työpaikkoja,

Vaikea asia kestävien ratkaisujen edistämisessä on talouden ja ekologisen kestävyyden yhteensovittaminen, jota Koskinenkin kirjoituksessaan pohtii. Meillä Hämeessä on kuitenkin tähänkin ratkaisu, ja siihen kannattaa investoida. Yhdistämällä metsätutkimuksen, metsätaloustutkimuksen ja alojen koulutuksen kautta voimme olla mukana ratkaisemassa metsien käyttöön liittyvää kestävyysongelmaa – ja Evon tiedekansallispuisto yhdessä HAMKin hallinnoimien opetusmetsien kanssa tarjoaa siihen ainutlaatuisen alustan.

Evon tiedekansallispuisto mahdollistaa moninaiset luontosuhteet, ja välttämättömän luonnonsuojelun. Me jokainen tarvitsemme elävää ja hyvinvoivaa luontoa, ilman sitä ei maailma kestä. Uskalletaan siis katsoa eteenpäin, ja tehdään Evosta meille ja koko Suomelle ylpeyden aihe, josta lapsemme kiittävät.

Sari Rautio, valtuutettu (kok)

Hämeenlinna

Juttu julkaistu Keski-Häme nettilehdessä 20.10. Lukijalta | Luonnon suojeleminen on meidän jokaisen etu – ja elinehto | Paikalliset | Keski-Häme 

Jari Koskinen pohti Keski-Hämeessä 16.10 Evon tulevaisuutta otsikon Evon tiedepuisto alla. Esitys tiedekansallispuistosta sisältää tietysti luonnon suojelemisen, mutta myös paljon muuta. Suomessa kansallispuistoja koskeva keskeinen laki on luonnonsuojelulaki, joka säätelee niiden perustamista ja käyttöä. Laki määrittelee, että kansallispuistot ovat valtion omistamia, valtion omistamilla mailla ja vesillä ja niiden tarkoituksena on säilyttää Suomen luonnon arvokkaimmat kohteet, eliölajisto ja maisemalliset erityispiirteet mahdollisimman luonnontilaisina. 

Jokainen kansallispuisto perustetaan erityislailla. Uuden puiston pinta-alan on oltava perustamisvaiheessa vähintään 1 000 hehtaaria. Alueella on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta. Eteläisessä Suomessa on lukumääräisesti eniten kansallispuistoja, mutta ne ovat kooltaan pieniä. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on välttämätöntä, sillä luonto köyhtyy kiihtyvällä vauhdilla myös Suomessa. Tuoreimman uhanalaisuusselvityksen eli Punaisen listan mukaan Suomessa jo joka 9. laji on uhanalainen. Suomen luontotyypeistä joka toinen on uhanalainen. Evon metsämanner on eteläisen Suomen suurin yhtenäinen alue, jonne olisi mahdollista saada paremmat olosuhteet monille kasvi- ja eläinlajeille, sekä ennallistaa metsiä yhteisen tavoitteen mukaisesti. Suomenkin on ensi vuoden elokuuhun mennessä esitettävä ennallistamissuunnitelmansa, ja nuo Evon 60 vuotiaat valtionmetsät sopivat hyvin tuon tavoitteen edistämiseksi. Metsän hakkuiden vähentäminen on Ilmastopaneelin mukaan keskeisin keino, jos Suomen hiilinielut halutaan tavoitteiden mukaisiksi.

Aluetta käyttävät retkeilijät, metsästäjät, partiolaiset, matkailijat, tutkijat, metsänhoitajat, pyöräilijät muutamia mainitaksemme. Evosta on jatkossakin moneksi, ja vuonna 2021 tehty suunnitelma mahdollistaa kaikkien noiden toimintojen jatkumisen ja kehittämisen luontoa kunnioittaen, ja suojellen. On turhaa pelottelua, että muu toiminta alueella loppuisi.  Kaikki yksityismaat jäävät suunnitelman mukaan sen ulkopuolelle eikä puistoon olisi tulossa suoja- tai puskurivyöhykkeitä. Evolle on siis mahdollista perustaa ainutlaatuinen tiedekansallispuisto, jossa suojellaan ikiaikaisia metsäalueita, mahdollistetaan uhanalaisen metsälajiston ja metsätyyppien säilyminen, sekä tehdään näkyväksi alueen pitkä ja tunnettu metsänhoito-historia kansallispuisto-brändin, tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Evon tiedekansallispuisto lisäisi alueen tunnettuutta ja näkyvyyttä. Tiedekansallispuisto kokonaan uutena mallina edistää kestävän matkailuliiketoiminnan kasvua ja mahdollistaa harvaan asutulle alueelle uusia elinkeinoja ja työpaikkoja,

Vaikea asia kestävien ratkaisujen edistämisessä on talouden ja ekologisen kestävyyden yhteensovittaminen, jota Koskinenkin kirjoituksessaan pohtii. Meillä Hämeessä on kuitenkin tähänkin ratkaisu, ja siihen kannattaa investoida. Yhdistämällä metsätutkimuksen, metsätaloustutkimuksen ja alojen koulutuksen kautta voimme olla mukana ratkaisemassa metsien käyttöön liittyvää kestävyysongelmaa – ja Evon tiedekansallispuisto yhdessä HAMKin hallinnoimien opetusmetsien kanssa tarjoaa siihen ainutlaatuisen alustan.

Evon tiedekansallispuisto mahdollistaa moninaiset luontosuhteet, ja välttämättömän luonnonsuojelun. Me jokainen tarvitsemme elävää ja hyvinvoivaa luontoa, ilman sitä ei maailma kestä. Uskalletaan siis katsoa eteenpäin, ja tehdään Evosta meille ja koko Suomelle ylpeyden aihe, josta lapsemme kiittävät.

Sari Rautio, valtuutettu (kok)

Hämeenlinna

Juttu julkaistu Keski-Häme nettilehdessä 20.10. Lukijalta | Luonnon suojeleminen on meidän jokaisen etu – ja elinehto | Paikalliset | Keski-Häme 

Jari Koskinen pohti Keski-Hämeessä 16.10 Evon tulevaisuutta otsikon Evon tiedepuisto alla. Esitys tiedekansallispuistosta sisältää tietysti luonnon suojelemisen, mutta myös paljon muuta. Suomessa kansallispuistoja koskeva keskeinen laki on luonnonsuojelulaki, joka säätelee niiden perustamista ja käyttöä. Laki määrittelee, että kansallispuistot ovat valtion omistamia, valtion omistamilla mailla ja vesillä ja niiden tarkoituksena on säilyttää Suomen luonnon arvokkaimmat kohteet, eliölajisto ja maisemalliset erityispiirteet mahdollisimman luonnontilaisina. 

Jokainen kansallispuisto perustetaan erityislailla. Uuden puiston pinta-alan on oltava perustamisvaiheessa vähintään 1 000 hehtaaria. Alueella on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta. Eteläisessä Suomessa on lukumääräisesti eniten kansallispuistoja, mutta ne ovat kooltaan pieniä. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on välttämätöntä, sillä luonto köyhtyy kiihtyvällä vauhdilla myös Suomessa. Tuoreimman uhanalaisuusselvityksen eli Punaisen listan mukaan Suomessa jo joka 9. laji on uhanalainen. Suomen luontotyypeistä joka toinen on uhanalainen. Evon metsämanner on eteläisen Suomen suurin yhtenäinen alue, jonne olisi mahdollista saada paremmat olosuhteet monille kasvi- ja eläinlajeille, sekä ennallistaa metsiä yhteisen tavoitteen mukaisesti. Suomenkin on ensi vuoden elokuuhun mennessä esitettävä ennallistamissuunnitelmansa, ja nuo Evon 60 vuotiaat valtionmetsät sopivat hyvin tuon tavoitteen edistämiseksi. Metsän hakkuiden vähentäminen on Ilmastopaneelin mukaan keskeisin keino, jos Suomen hiilinielut halutaan tavoitteiden mukaisiksi.

Aluetta käyttävät retkeilijät, metsästäjät, partiolaiset, matkailijat, tutkijat, metsänhoitajat, pyöräilijät muutamia mainitaksemme. Evosta on jatkossakin moneksi, ja vuonna 2021 tehty suunnitelma mahdollistaa kaikkien noiden toimintojen jatkumisen ja kehittämisen luontoa kunnioittaen, ja suojellen. On turhaa pelottelua, että muu toiminta alueella loppuisi.  Kaikki yksityismaat jäävät suunnitelman mukaan sen ulkopuolelle eikä puistoon olisi tulossa suoja- tai puskurivyöhykkeitä. Evolle on siis mahdollista perustaa ainutlaatuinen tiedekansallispuisto, jossa suojellaan ikiaikaisia metsäalueita, mahdollistetaan uhanalaisen metsälajiston ja metsätyyppien säilyminen, sekä tehdään näkyväksi alueen pitkä ja tunnettu metsänhoito-historia kansallispuisto-brändin, tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Evon tiedekansallispuisto lisäisi alueen tunnettuutta ja näkyvyyttä. Tiedekansallispuisto kokonaan uutena mallina edistää kestävän matkailuliiketoiminnan kasvua ja mahdollistaa harvaan asutulle alueelle uusia elinkeinoja ja työpaikkoja,

Vaikea asia kestävien ratkaisujen edistämisessä on talouden ja ekologisen kestävyyden yhteensovittaminen, jota Koskinenkin kirjoituksessaan pohtii. Meillä Hämeessä on kuitenkin tähänkin ratkaisu, ja siihen kannattaa investoida. Yhdistämällä metsätutkimuksen, metsätaloustutkimuksen ja alojen koulutuksen kautta voimme olla mukana ratkaisemassa metsien käyttöön liittyvää kestävyysongelmaa – ja Evon tiedekansallispuisto yhdessä HAMKin hallinnoimien opetusmetsien kanssa tarjoaa siihen ainutlaatuisen alustan.

Evon tiedekansallispuisto mahdollistaa moninaiset luontosuhteet, ja välttämättömän luonnonsuojelun. Me jokainen tarvitsemme elävää ja hyvinvoivaa luontoa, ilman sitä ei maailma kestä. Uskalletaan siis katsoa eteenpäin, ja tehdään Evosta meille ja koko Suomelle ylpeyden aihe, josta lapsemme kiittävät.

Sari Rautio, valtuutettu (kok)

Hämeenlinna

Juttu julkaistu Keski-Häme nettilehdessä 20.10. Lukijalta | Luonnon suojeleminen on meidän jokaisen etu – ja elinehto | Paikalliset | Keski-Häme 

Jari Koskinen pohti Keski-Hämeessä 16.10 Evon tulevaisuutta otsikon Evon tiedepuisto alla. Esitys tiedekansallispuistosta sisältää tietysti luonnon suojelemisen, mutta myös paljon muuta. Suomessa kansallispuistoja koskeva keskeinen laki on luonnonsuojelulaki, joka säätelee niiden perustamista ja käyttöä. Laki määrittelee, että kansallispuistot ovat valtion omistamia, valtion omistamilla mailla ja vesillä ja niiden tarkoituksena on säilyttää Suomen luonnon arvokkaimmat kohteet, eliölajisto ja maisemalliset erityispiirteet mahdollisimman luonnontilaisina. 

Jokainen kansallispuisto perustetaan erityislailla. Uuden puiston pinta-alan on oltava perustamisvaiheessa vähintään 1 000 hehtaaria. Alueella on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta. Eteläisessä Suomessa on lukumääräisesti eniten kansallispuistoja, mutta ne ovat kooltaan pieniä. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on välttämätöntä, sillä luonto köyhtyy kiihtyvällä vauhdilla myös Suomessa. Tuoreimman uhanalaisuusselvityksen eli Punaisen listan mukaan Suomessa jo joka 9. laji on uhanalainen. Suomen luontotyypeistä joka toinen on uhanalainen. Evon metsämanner on eteläisen Suomen suurin yhtenäinen alue, jonne olisi mahdollista saada paremmat olosuhteet monille kasvi- ja eläinlajeille, sekä ennallistaa metsiä yhteisen tavoitteen mukaisesti. Suomenkin on ensi vuoden elokuuhun mennessä esitettävä ennallistamissuunnitelmansa, ja nuo Evon 60 vuotiaat valtionmetsät sopivat hyvin tuon tavoitteen edistämiseksi. Metsän hakkuiden vähentäminen on Ilmastopaneelin mukaan keskeisin keino, jos Suomen hiilinielut halutaan tavoitteiden mukaisiksi.

Aluetta käyttävät retkeilijät, metsästäjät, partiolaiset, matkailijat, tutkijat, metsänhoitajat, pyöräilijät muutamia mainitaksemme. Evosta on jatkossakin moneksi, ja vuonna 2021 tehty suunnitelma mahdollistaa kaikkien noiden toimintojen jatkumisen ja kehittämisen luontoa kunnioittaen, ja suojellen. On turhaa pelottelua, että muu toiminta alueella loppuisi.  Kaikki yksityismaat jäävät suunnitelman mukaan sen ulkopuolelle eikä puistoon olisi tulossa suoja- tai puskurivyöhykkeitä. Evolle on siis mahdollista perustaa ainutlaatuinen tiedekansallispuisto, jossa suojellaan ikiaikaisia metsäalueita, mahdollistetaan uhanalaisen metsälajiston ja metsätyyppien säilyminen, sekä tehdään näkyväksi alueen pitkä ja tunnettu metsänhoito-historia kansallispuisto-brändin, tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Evon tiedekansallispuisto lisäisi alueen tunnettuutta ja näkyvyyttä. Tiedekansallispuisto kokonaan uutena mallina edistää kestävän matkailuliiketoiminnan kasvua ja mahdollistaa harvaan asutulle alueelle uusia elinkeinoja ja työpaikkoja,

Vaikea asia kestävien ratkaisujen edistämisessä on talouden ja ekologisen kestävyyden yhteensovittaminen, jota Koskinenkin kirjoituksessaan pohtii. Meillä Hämeessä on kuitenkin tähänkin ratkaisu, ja siihen kannattaa investoida. Yhdistämällä metsätutkimuksen, metsätaloustutkimuksen ja alojen koulutuksen kautta voimme olla mukana ratkaisemassa metsien käyttöön liittyvää kestävyysongelmaa – ja Evon tiedekansallispuisto yhdessä HAMKin hallinnoimien opetusmetsien kanssa tarjoaa siihen ainutlaatuisen alustan.

Evon tiedekansallispuisto mahdollistaa moninaiset luontosuhteet, ja välttämättömän luonnonsuojelun. Me jokainen tarvitsemme elävää ja hyvinvoivaa luontoa, ilman sitä ei maailma kestä. Uskalletaan siis katsoa eteenpäin, ja tehdään Evosta meille ja koko Suomelle ylpeyden aihe, josta lapsemme kiittävät.

Sari Rautio, valtuutettu (kok)

Hämeenlinna

Juttu julkaistu Keski-Häme nettilehdessä 20.10. Lukijalta | Luonnon suojeleminen on meidän jokaisen etu – ja elinehto | Paikalliset | Keski-Häme