Luottamus ja sitä kautta myös kokonaisturvallisuus lähtee ihmisistä. Kansalaisvaikuttaminen, se että voi aidosti saada oikeaa ja ajantasaista tietoa arkeaan koskevista asioista ja vaikuttaa niihin on yksi keskeinen asia, johon suomalaisten vahva luottamusyhteiskunta rakentuu.  Julkisen sektorin, kuntien ja kaupunkien viestintä on ratkaisevan tärkeää, ja se perustuu avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja yleisön osallistumiseen.  Hyvä ja avoin viestintä on entistä tärkeämpää näinä valeuutisten aikoina. Viestintä lisää kansalaisten luottamusta myös koko EU:n demokratian vakauteen kohdistuvien uhkien vaikutusten vastapainona.

Viestinnässä on kuitenkin aina kaksi osapuolta, lähettäjä ja vastaanottaja. Ihmisillä on oikeus odottaa viranhaltijoilta luotettavaa viestintää, mutta mikä on kansalaisten rooli? Disinformaatio ja misinformaatio, eli virheelliset ja tahallisesti sepitetyt uutiset ovat epäilemättä yksi suurimmista aikamme riskeistä. Oman vakavan mausteen tähän tuo kotimaan rajojen ulkopuolelta tuleva uhka, ja valeuutiset. Ulkomaisen disinformaation taustalla olevat tahot hyödyntävät valitettavasti yhä enemmän paikallisia toimijoita, sosiaalisia ongelmia ja jännitteitä sekä vihapuhetta

Mitä sitten voidaan tehdä? Ensinnäkin ihmettele. Jos joku uutinen kuulostaa oudolta, ihmettele uutista, ja selvitä mistä se on peräisin. Kannattaa myös etsiä löytyykö asiasta useampia lähteitä, ja lisää tietoa. Vasta kun olet varmistunut uutisesta, kannattaa lähteä välittämään viestiä eteenpäin.

Toiseksi tarvitaan enemmän keskustelua, enemmän vuorovaikutusta, enemmän yhteisen näkemyksen hakemista, ja myös oman kuplan ulkopuolelle. Tämä on myös meidän poliitikkojen tehtävä, järjestetään yhdessä eri poliittisen ryhmien kanssa erilaisia kohtaamisia ja keskusteluja, ja jaetaan oikeaa tietoa ja taustoja myös sosiaalisessa mediassa. Ihmetellään siis yhdessä.

Demokraattinen vuoropuhelu erilaisten ihmisten kanssa on osa varautumista ja kokonaisturvallisuutta, ja se koituu meidän kaikkien eduksi. Sähköisen viestinnän nopeus ja kaikkien mahdollisuus toimia uutistuottajana on tuonut paljon hyvää mutta sisältää erityisesti nykyisessä turvallisuustilanteessa paljon riskejä. Kaikkien ihmisten ulottuville on tullut erilaisia lähteitä, jotka tahallaan vääristävät demokraattista keskustelua ja joilla voi olla vakavia vaikutuksia demokraattisten järjestelmien toimintaan, ja sitä kautta jokaisen arkeen. Vaalivaikuttaminen on jo arkipäivää, ja siksi jokaisen meistä on tunnistettava uhat ja osattava lukea uutisia.  Onneksi hybridivaikuttamiseenkin voidaan puuttua ja pitää huolta demokratiasta, tästä Moldovan vaalit ovat hyvä esimerkki.

Kolmantena muistetaan Mannerheimin sanat ”eripura omien kesken iskee lujemmin kuin mikään vihollisen miekka:” Vaikka meillä on paljon erilaisia näkemyksiä, on kuitenkin sen yhteisen nimittäjän, konsensuksen ja yhteisen kompromissin löytäminen aina ollut suomalaisten voima.

Säätelyäkin tarvitaan, ja nyt työn alla on Eurooppalainen demokratian kilpi ‑aloite. Se on tarkoitus julkistaa vuoden 2025 loppuun mennessä, ja sillä luodaan strateginen kehys, jonka avulla EU:ssa parannetaan demokratian suojelua ja edistämistä.

Vapaassa maassa tärkeintä on kuitenkin, miten me jokainen toimimme. Tee siis toisille kuten toivoisit itsellesi tehtävän. Myös viestinnässä.

Sari Rautio

kaupunginvaltuutettu (kok) Hämeenlinna

EUn alueiden komitean jäsen, EPP ryhmän puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomissa 14.10.2025